Kevät

Iloa olemassaolosta,
kiitollisuutta olemisen ilosta,
vapautta hengittää.
Aurinko kurkistelee pilvien takaa,
kiuru laulaa sydämensä kyllyydestä.
Laulaa ja lentää korkeammalle.

Mainokset

Ihmisen puolella

Jumala ei ole tekopyhien uskovaisten,
seurakuntaihmisten oma pikku Jumala,
vaan kaiken elävän Luoja.
Jokainen on hänelle ihmeellinen ja rakas,
jokainen on taistelemisen arvoinen,
jokaisen tähden hän kuoli.

Jumala ei myöskään ole uskovien salainen ase,
jolla saamme valtaa yli muiden ihmisten,
kaiken sen, mitä haluamme.
Jumalaa ei voi ihminen ohjailla,
vaan hän on koko maailman hallitsija,
itsevaltias, joka tekee
mitä itse tahtoo.

Jumala ei suunnittele kenenkään tuhoa,
ei sen raivostuttavan poliitikon,
tai idioottimaisen hallituksen jäsenen,
ei minun tai sinun.
Hän antaa tulevaisuuden ja toivon,
vaikka ihmiset huutaisivat syytöksiä.

Jumalan tahto ei ole kuin kristittyjen mieli.
Me vaadimme tilille, tuomitsemme ja lyömme leiman:
kadotettu, toivoton tapaus, vailla omaatuntoa.
Jumala näkee syvemmälle, näkee sydämeen.
Hän tahtoo vapauttaa vangitut,
pestä kaikki leimat pois,
antaa uuden elämän.
Hän voi sen tehdä.

Suurempi rakkaus

Rakkaus on kliseistä kulunein,
vain Jumalan rakkaus on kuluneempi.
”Jeesus rakastaa sinua” on jo vitsi

Sanojen kumistessa tyhjinä,
onko mitään keinoa kirjoittaa
suurimmasta rakkaudesta
siten, että sen voisi ymmärtää?

Entä jos kaikki on jo kerran sanottu?
Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa,
kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.
Joh 15:13

Päivän paras hetki

Tänään kuulin peipposen,
kevään ensimmäisen,
laulavan lämpöä koleaan aamuun.

Töissä haahuilin uupuneena
saaden aikaan vähän,
mutta tiedän sen olleen paljon.
Jälleen muistin:
ihmisten takia minä tätä rakastan.

Asiakkaat ovat työn suola,
ainesosa, joka saa kaiken maistumaan.
Tänään suolaa oli juuri sopivasti.

Työkaverit puolestaan ovat sokeri,
jota tarvitaan paljon,
jotta arkisista aineksista syntyy jotain hyvää.

Kotimatkalla bongasin ystävän
bussin ikkunasta,
käveltiin hetki yhtä matkaa,
kevennettiin päällimmäiset kuormat.

Päivän paras hetki silti:

juuri nyt kotisohvalla!

Hidasta!

Hidasta!
– Juuri kun tekisi mieli kiihdyttää,
sillä aikaa ei ole paljon,
on koettava kaikki, nähtävä kaikki,
tungettava jokainen päivä täyteen:
elämää, ihmisiä, harrastuksia ja hauskaa.
On ajettava kovaa,
jotta varmasti ehtii kaikkeen mukaan.
Päivät kuluvat, vauhti kiihtyy.

Hidasta!

Elä jokainen päiväsi,
muista
hengittää,
katso ympärillesi,
uskalla nähdä
toivoa pimeydessä,
astu luolasta
ulos valoon,
ole peili,
ole rohkeasti
sinä.

Hidasta.
Ilman sinua
maailma on vajaa.
Hidasta.
Nauti
tästä hetkestä.
Nyt.

Kolmekymmentä on hyvä juuri nyt.

(täytin vuosia viime viikolla, tämän kirjoitin töihin lähtiessäni tajunnanvirtana)